Kokeellinen villatakki

Neulon yleensä televisiota katsellessa. Mitä vaikeampi neulos, sitä vähemmän televisio-ohjelmasta jää mieleen. Tämä neuletakki oli erittäin helppo toteuttaa - sen runko kun on suorakulmion muotoinen pala. Vain hihojen sovitus aiheutti haastetta.

Ostin messuilta kivan näköisen villatakin ja ajattelin, että se oli niin yksinkertaisen mallinen, että minäkin pystyisin toteuttamaan samanlaisen - vaikkakin olin ala-asteen käsityötunneilla kokenut neulomisessa monia epäonnistumisen hetkiä. Ja vaikka minulle ei ollut sen tekoon ohjetta.

Villatakin pohja on suorakulmainen pala, johon hihat piti vain sovittaa oikeaan kohtaan. Aloitin vasemman puolen helmasta, johon neuloin n. 3cm joustinneuletta. Joustinneuleen oikeaan laitaan tein napinläven (alla piirroksessa musta piste kulmassa). Tämän jälkeen siirryin kuvioneuleeseen. Koska neuloksessa ei tarvitse pahemmin miettiä ylimääräisiä lisäyksiä tai kavennuksia, siinä on helppo testailla erilaisia kuvioita. Valitsin kuvioksi yksinkertaisen, mutta vängän palmikon. Apuna käytin kaverilta lainaksi saatua palmikkopuikkoa, jolle silmukat oli helppo nostaa odottamaan niiden käyttöä.

N. 30 cm neulomisen jälkeen oli aika alkaa sovittamaan hihoja paikoilleen. Kuten alla olevasta piirroskuvasta näkyy, hihan reiät sijoitetaan suorakulmiolle vinottain. Tässä vaiheessa piti hiukan lisäillä ja kavennella, jotta silmukkamäärät pysyivät samoina reiän kummallakin puolella.

Hihanreiän pituudeksi tuli n. 25 cm. Tämän jälkeen neuloin taas normaalia kuvioneuletta n. 30 cm (selän osio) ja sitten oli toisen hihan vuoro (pelikuva edelliseen). Oikeanpuolen hihan jälkeen tehtiin taas n. 30 cm helmaa, 3 cm joustinneumetta (napinläpi samalle puolelle kuin aikaisemmin) ja pääteltiin. Nyt villatakin hihaton perusrunko oli valmis.

Hihat tein pyöröpuikoilla putkeksi ja aloitin ne helman tapaan joustinneuleella (n. 2cm). Tämän jälkeen tein vain oikeaa nelosta n. 20 cm ja sitten kaventaen niin, että hiha kapenee tasaisesti. Hihojen yläosa on aika kapea ja pitkä, joten neuloessa niitä piti mallata vähän väliä. Kun ensimmäinen hiha oli valmis, toinen olikin helppo tehdä kopiona ja sitten oli aika liittää ne kiinni.

Jotta takin etureuna olisi siisti, virkkasin vielä sen reunaan vahvikkeeksi yhden rivin. Napit kiinnitettiin toinen takin ulkopuolelle, toinen sisäpuolelle  n. hihojen korkeudelle (alla piirroksessa punaisella). Nappien paikkaa muuttamalla villatakin kaula-aukkosta saa joko avoimemman tai tiukemman.

Kokeilutakki onnistui, kokemuksen ja ohjeen puutteesta huolimatta, varsin hyvin. Käytössä se on ollut monena viileänä päivänä. Nyt kun olen kokeillut mallia, voisin tehdä samalla kaavalla myös toisen.






Langat ja napit: Neulekahvila Lentävä Lapanen